Mun päivä on ollut kutsu helvetistä. Ensimmäisen kerran vuoteen mä tutustuin ystävääni vaakaan. Ja kuten mä ennustin, se oli virhe. Mä en pelästynyt sitä lukua niin paljon kun luulin, mutta se jäi kummittelemaan. Oon tähän mennessä punninnut itteni jo 3 kertaa tänään.
Myös mun kissani päätti yllättää. Sadepäivän tekemisen puutteessa mä päätin siivota, ja tunnin puunauksen jälkeen katoin tyytyväisenä ympärilleni. Sitten se iski. Kimi käveli suoraa mun pöydälle ja väänsi oikein mehevän tuoksuiset kurakakat suoraa mun valkoiselle kirjoituspöydälle. Ja lattiallekkin sitä eksyi.
Mä tuijotin sitä suunnattoman raivon vallassa, kyyneleet valu pitkin poskia ja lopulta aloin nauraa aivan hervottomasti. Kenelle muka käy noin?
Järkyttävässä tunnekouhussa lähdin sitten lenkille. Sateen jälkeen metsäpolulla tuoksu hyvälle ja metsämansikoitakin löysin. Hymyilin varmaan ekan kerran koko päivänä ja ihan vaan silkasta ilosta. Mä kävelin kotiin melkeinpä tanssien, silti vilkuilin jatkuvasti kännykkää kaivaten mun parempaa puoliskoa.
Suihkun jälkeen ruisleipä maistui hyvältä ja nyt mun energiataso on huipussaan. Tulevalla viikolla odotan eniten keskiviikkoa ja torstaita. Keskiviikkona hurjastellaan Emmin kanssa ja torstaina Minna tulee meille syömään. Ja niin, myös mun apina <3
Sunnuntainjatkoja kaikille, toivottavasti muilla oli parempi päivä.
Iida <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti