torstai 7. helmikuuta 2013

Punaisissa huulissa ja itku silmissä.

Mulla on nyt niin miljoona syytä olla iloinen. Oikeasti, nauraa, hymyillä ja hupsutella. Mutta sitten sain tietää koetuloksia viime viikon koeviikolta. Ja mä en vieläkään päässyt matikasta läpi.
Kuullostaa ehkä hölmöltä kun mä sanon näin, mutta mä itkin koko bussimatkan. Mä itkin, ihan vaan pettymyksestä, sillä uskokaa tai älkää, mä oikeasti yritin tosi kovasti. Ja mua ärsyttää olla niin kauhean tyhmä, etten vaan voi sisäistää niitä asioita.

Maailma ei kaadu matikkaan, kyllähän mä sen tiedän. Mutta ei mun maailma pääse tasapainoonsa, jos en läpäise niitä kursseja. Mä oon perfektionisti, enkä mä pysty sulattaan näitä takaiskuja. Sattuu, sattuu ja itkettää huomata olevansa kerta toisensa jälkeen pelkkä paska.

Mä jopa söin eilen. Iskällä, illalla hampurilaista. Ja mua oksettaa, ällöttää, inhottaa. Vaikka sen pitäis olla ihan normaali juttu. Mä teen siitä vaan niin vaikeeta. Ruoka on hyvää, mutta se on silti pahinta mitä tiedän. Valkoinen Twix on parasta. Vaikka oksensin senkin ulos.

Itsesääliangstipaskaa. Mutta huomisesta tulee hyvä päivä, niin mä olen päättänyt. Nyt meen maalaan huulet punaisiksi, ja suuntaan teatteriin. Siinä mä en voi epäonnistua.

Iida<3

2 kommenttia:

  1. Jos yhtään lohduttaa olen saanut jo kolmesta lyhyen matikan kurssistata nelosen ja samoin niiden uusinnoista...

    VastaaPoista