sunnuntai 6. tammikuuta 2013

Mä kyllä huudan, kun mun jalat ei enää kanna.

Väsynyttä, hiljaista ja haikeeta. Vaikken mää tästä lomasta erityisesti nauttinut, vaikka mä iloitsen siitä, että saan mun arkeen taas jonkinlaiset rutiinit, samalla mua pelottaa. Mä fiksailin tänään suunnitelmat kasaan, suunnitelmat yo-kirjoituksista, suunnitelmat kesälomasta ja suunnitelmat vanhojentanssimekosta. Mä oon aina ajoissa, en myöhästele, toivon vaan, että suunnitelmat ei kauheasti muutu. Se aiheuttaa ylimäärästä stressiä ja saa mut voimaan pahoin. Älkää muuttako mun suunnitelmia.

Mun postaus Ei se voi sattua jos vertakaan ei vuoda  sai osakseen paljon huomiota, ehkä syystäkin. Mua pelottaa mennä ja kohdata ihmiset jotka sen on lukenut, sillä mä tiedän ne säälivät katseet joita saan osakseni. Mä haluan uskotella, että mä pärjään, sekin on osa mun suunnitelmaa. Haluan näyttää, että selviän, ettei musta kannata olla huolissaan. Mun suunnitelma on opetella täydellinen tekohymy, joka ulottuu silmiin, niin, ettei kukaan voi epäillä, ettenkö pärjäis.

Mä rakastan teitä jokaista höpönpöpönhassunassua, mutten mä halua olla se, kenestä pidetään kokoajan huolta. Se ei oo mun rooli, en mä kuulu siihen. Mä oon kiitollinen tuesta, avusta ja rakkaudesta, jota oon saanu, ja tuun toivottavasti saamaan, osakseni. Ja mä kyllä huudan kovaa, kun mun jalat ei enää kanna.

Iida<3

6 kommenttia:

  1. Voi Iida. Mä tiedän ton tunteen "en halua olla se, kenestä pidetään kokoajan huolta" mut sitä varten me ihmiset ollaan täällä; toisiamme varten. Jokainen, IHAN JOKAINEN, ihminen tarttee välillä huolenpitoa ja tukea, oli kuinka vahva ihminen tahansa. Mä oon aina aatellu, et oon se ihminen joka tukee toisia ja se onkin mun roolini, mut mä huomaan, et kyl määki tartten tukea, et mä voin sit taas vuorostani auttaa muita. Ja perskuta, vaikken sua kauheesti tunne, ni musta sä oot vahva nainen, sä pärjäät ihan missä tilanteessa vaan! :)

    Ja jos sun roolis ei oo olla se, mikskä ihminen on tarkotettu, ni mikä sitte on sun roolis?


    T: Kiia se täällä taas paapattaa. <:3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en oo vielä löytänyt mun roolia, mutta ymmärsin sun pointin ja olen kiitollinen (:

      Poista
  2. Mää uskon sun pärjäävän tosissaan, koska mä oon aina luottanut suhun. Mutta Iida heti kun jalat ei kanna niin huuda niin kovaa että kuuluu Olkahiseen kanssa! ♥

    VastaaPoista
  3. Iituli hei :) Mä tiiän miltä toi tuntuu. Et halua, että ihmiset säälii sua ja pitää sua heikkona. I know dat, koska itekin inhoon sitä. Tosiasiassa se on kuitenkin niin, että vahva ihminen pyytää apua. Sen lisäks mä tiedän, että sä pääset tosta vielä yli koska oot niin vahva ja ihana nainen! Sillon jengi kattoo sua kun oot kun uus ihminen ja niin vahva! Elämä kolhii ja kasvattaa. Katse kohti tulevaa.
    Oot rukouksissa pingviini<3

    VastaaPoista