Psykologifiilistely.

Koska kaikki kuitenkin vuorollaan kysyy, niin vastaan nyt jokaiselle.
Kyllä, kävin tänään koulupsykologilla.
Kyllä, hain elämäni ensimmäistä kertaa ulkopuolista apua.
Kyllä, mua itketti.
Kyllä, mä vuodatin mun jokaisen ongelman sille ilman tunnontuskia.
Ja ennenkaikkea, kyllä, se tuntu hyvältä.
Sanokoon ihmiset mitä vaan, mutta mun mielestä meidän koulussa on tosi ammattitaitoinen ja mukava koulupsykologi. Mulle jäi juttelukerrasta mieleen vain positiivisia asioita ja sain uuden ajankin jo kahden viikon päähän. Silloin me tehdään mulle "parantumissuunnitelma" ja sovitaan, miten jatkossa edetään. Vaati paljon, että mä ikinä tartuin siihen kännykkään ja varasin itelleni ajan, mutta se kannatti. Mulla on nyt tosi paljon parempi fiilis.
Ei, mä en parane yhdessä yössä. Mutta tänään mä alotin jotain, mistä tuun oleen viel itelleni kiitollinen.

Iida<3