 |
Väritettiin Ainon kanssa värityskirjaa...
|
Blogini saavuttaa aina lukijamääränsä huipentuman, kun mulla menee huonosti ja puran pahaa oloani tänne :D Huomasin tuon hassutuksen tänään, mutten valita. Mulla on maailman parhaimmat lukijat ja tiedän, että moni ruudun sillä puolella ymmärtää mua ja mun sekopäistä ajatusmaailmaa. Teidän kaikkien kurjuudeksi lisäsin kuitenkin tänään hilpeän kuvapostauksen, jo toinen tällä viikolla! :D Tänään oon hyörinyt kamerani kanssa, koska sain kylään mun erittäin ihanan kuusi vuotiaan serkkuni Ainon. Just tällasia päiviä mä tarvitsen, sillä ne muistuttaa mua siitä, mitä annettavaa elämällä on. Vaikka oonkin ajoittain kateellinen tolle pirpanalle sen viattomuudesta ja lapsenilosta, oon onnellinen, että oon näinkin iso ja voin olla sitten aikanaan sille se paras mahdollinen tuki ja turva.
Voin olla sille semmonen henkilö, joka multa on aina puuttunut. Se, kenen luokse mennä kun on paha olla ja kelle puhua. Mun sydän on nyt täynnä rakkautta, jaettavaksi koko maailmalle.
Hyvää illanjatkoa. Mulla on ollut hyvä fiilis.
Iida<3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti