Tästä jälkimmäisestä oikeastaan tulinkin puhumaan, sillä se tuli niin nopeasti etten oo ennen tätä edes kunnolla ehtinyt sitä prosessoimaan.
Mä ja Kiiskitin mentiin siis eilen asuntonäyttöön Onkiniemeen. Bongasin ton yksiön n. viikko sitten ja laitoin välittäjälle saman tien viestiä, sillä halusin asunnosta lisätietoja. Ajattelin sitten että "noh, ehkä tässä menee joku pari viikkoa ennenkun se ees vastaa" Tottakai olin väärässä, sillä kutsu näyttöön tuli jo parin päivän jälkeen.
Asunto oli pieni, mutta omalla tavallaan viihtyisä ja suloinen. Näköalat olivat huumaavat, suoraan Näsijärvelle ja vielä iltavalaistuksessa... Talo oli myös mukavan tuntuisella paikalla, mutta emme sitten hakemusta täyttäneet, sillä vuokrasopimus olisi kestänyt vain toukokuuhun, eikä jatkosta olisi ollut tietoa. Lisäksi, tukien hakemukset pitäisi ensin täyttää ja huonekalujakin saataisiin vasta kesäkuussa. Joten nyt otetaan ihan iisisti tää talvi ja katsellaan parin kuukauden päästä uudestaan.
Omaan tapaani oon tässäkin asiassa himostressaaja numero yksi. Pelkään ajan ja rahan loppuvan ja asuntojen katoavan. Töitäkin pitäisi saada, edes jonkinlaisia. Ehkä pitää vielä taivutella äitiä siihen omistusasunnon ostoon.
Näihin tunnelmiin!
Adios
Iida <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti