lauantai 20. lokakuuta 2012

Elämäni vaikeimpia päätöksiä

Heij (:

Mulla olikin näin aamusta aikaa tulla kirjottelemaan. Eilen oli ehkä yks parhaimmista perjantaista ikinä :"D 
Mentiin tosiaan Hervannan Varjobaariin, tarkoituksena mennä seuraamaan Nyrckesin keikkaa. No, päästiin paikalle, eikä ehditty ees yrittään sisään, kun pojat lensi tavaroineen pihalle. Koska ne ei ollut täysi-ikäisiä, ne ei saanut soittaa ja keikan alkuun olis tosiaan ollut puoli tuntia. Sinänsä hassua, että viime vuonna, täsmälleen samaan aikaan vuodesta, pojat soitti siellä ja puoli baaria oli täynnä niiden kavereita mm. minä olin siellä. 
No, aina ei voi voittaa. 

Eilen yöllä sain taas valoa muutamaan pimeään aukkoon mun elämässä ja ahdisti. Valehtelematta ja suoraan sanottuna, mua vaan ahdistaa kokoajan. Jatkuvasti semmonen oksettava tunne ja itku kurkussa. 
Tää voi olla aika suoraan sanottu täällä, mutta oon tosissani menossa sinne koulupsykologille. Ja tämä oli ehkä mun elämäni vaikein päätös tähän mennessä. 
En tiedä millon, ens viikolla vai vasta kuukauden päästä, mutta oon menossa. Ainakin kokeileen, kattomaan millasta se on.
Oon todennu, että haluan säästää mun kavereita semmoselta, mikä oon ite. Ottaa vastaan kaikkien surut ja murheet (älkää käsittäkö väärin, sillä mää rakastan kuunnella) sanomatta millon riittää ja sit miettii niitä jälkeenpäin. 
Kukaan muu ei osaa mua enään auttaa, kun asiantunteva ihminen. Kuullostaa pahemmalta mitä tää ehkä on. 
En mää vielä pari vuotta sitten osannut ajatella että oisin tässä pisteessä. 

Jokatapauksessa lauantainjatkot teille ihanille : 3
Kirjottelen huomenna illalla varmaan sitten lisää, heipsun <3
Iida<3

4 kommenttia:

  1. Hienoo iida oon susta ylpee että päädyit tohon tulokseen :). Voimia sulle sen psykologin käynnin ja muutenkin jaksamisen kanssa :)

    VastaaPoista
  2. Iida, vaikka oon (rehellisesti sanoen) lukenu sun blogei vasta nuo 5 viimestä, oon silti ylpee siit et tän perusteel oot oikeesti sinne menos. Ite voin vaan kehuu siit et oot menos sinne itse, vapaasta tahdostas, ei kenenkään pakottamana, vain ja ainoastaan omasta päätöksestäs. Koska aina se ei mee niin. Mut kun sä meet sinne ja käyt siellä, voit oikeesti saada pääs tyhjennettyy. Voit saada vastaukset omasta itsestäs niihin kaikkiin kysymyksiin, huoliin ja murheisiin mitä sul on, jos vaan jaksat yrittää. Ja se et oot valmis meneen sinne, on jo suuri askel muutokses vanhaan. En vaan voi ko nostaa hattua <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia kiitoksia, kuka sitten oletkin (: Ilmeisesti tunnen sut? Kiitoksia kannustuksesta, piristää paljon <3

      Poista