Iltoja!
Mä halusin kirjottaa teille jotain pidempää, jotain oikeesti järkevää.
Mutten saanut mitään ideaa, ja jos ei ole ideaa on lopputulos huono. Niinpä, mää kirjotan vaan mun tän hetkisiä ajatuksia.
Mä en tiedä mitä mä ajattelen.
On olemassa ihminen, montakin, mutta etenkin yksi ihminen, joka saa mut raivon partaalle useammin kun kerran päivässä. Oikeesti, ja se on jo haastavaa. Mä en vaan näytä sitä.
Pitäis varmaan.
Musta tuntuu pahalta. Mä välitän siitä ihmisestä, muttei sitä huomaa.
Tai sitten ei haluta huomata.
Oon niinku näkymätön, lasi. Lasi joka menee rikki kun sitä paiskoo.
Pieni ihminen suurella sydämellä.
Hyvää yötä
Iida<3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti