Joskus sitä toivoo olevansa joku aivan muu. Omistavansa tietynlaisen vartalon, toisenlaiset hiukset ja pienemmän nenän. Suuremmat rinnat, eriväriset silmät ja suorat hampaat.
Niin käy mullekkin usein, viimeksi nyt.
Kaikki meistä eivät ole saaneet parhaita geenejä, kaikilla meistä ei ole täydellisen sinisiä silmiä ja virheetöntä ihoa. Terveyslehdissä toitotetaan että kaikkeen voi itse vaikuttaa. Terveelliset elämäntavat, liikunta ja riittävä uni saavat sinut voimaan hyvin ja näyttämään paremmalta.
Joillekkin kurinalainen elämä ehkä sopii, mutta sopiiko se kuitenkaan kaikille?
Sellaisille laiskoille kuten mulle, on olemassa vain muutama keino. Olen itse valinnut niistä huonoimman. Siitä ei sen enempää kuitenkaan puhuta, blogi keskittyy elämän rakkauksiin, ei kurjuuksiin :)
Rakastan kävelyä ja juokseminenkin on elämässäni yksi rauhoittumiskeinoista. Aina ei vaan jaksa. Ja aina sitä kuitenkin tulee syötyä.
Tälläisinä päivinä haluisin vaihtaa kroppani johonkin täysin käsittämättömään, pystyä pukeutumaan mihin tahansa ilman epävarmuutta.
Laihuuden ihannointi on sairasta, mutta kuinka moni voi väittää, ettei joskus olisi niin tehnyt. Ei monikaan.
Vielä joskus toivon omistavani "täydellisen vartalon" johon voin olla tyytyväinen. Aika jättää nähtäväksi, kauanko sekin tyytyväisyys kestää ja pääsenkö ikinä sinne asti. En väitä, ettäkö laihat ihmiset olisivat kauniimpia tai onnellisempia kuin muut. Toisille, pyöreämpi keho sopii ja he osaavat sen kauniista kantaan, kuten tunnettu laulaja Adele. Kyse on siitä miltä itsestä tuntuu. Ja musta tuntuu tältä.
Pysykää lujina, älkää antako epätoivon nujertaa. Kaikki olette kauniita sellasinaan, joillekkin, kuten mulle, vakuuttelut ja sanat on vaan helinää korvissa. Hymyilkää. Se kaunistaa.
Iida<3
Kuvat by weheartit.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti