maanantai 10. syyskuuta 2012

Unelmien poikamiestyttö

Oon aina ollut tosi naiivi rakkauden ja ihmissuhteiden suhteen. Oon pienestä asti odottanu sitä "unelmien prinssiä" , sitä yhtä, joka ois täydellinen mulle.
Mun tavoitteet ja odotukset oli korkeat, nyttemmin ne on realisoituneet aika tavalla. Mutta mä oon tinkiny niistä paljon, ehkä liikaakin. 
Mä ihastun aina ihmisiin joita en voi saada, jotka on tavalla tai toisella täysin mun ulottumattomissa. Yleensä, oon vaan niin suurella sydämellä mukana alusta asti, että jokainen juttu päättyy kyyneliin. 
Mun unelmien prinssi oli joskus hyväkäytöksinen, kiltti ja hellä, mutta en mä oo ikinä ihastunu sellasiin ihmisiin. Ihastun aina niihin, jotka loppujenlopuks ei ikinä tuu antamaan mulle vastakaikua, keiden kanssa mulla ei todellisessa maailmassa oo tulevaisuutta.

Ei sillä, että mulla olis kiire. Oonhan mää vasta 16.vuotta. Kyllä se sieltä tulee kun jaksaa odottaa. Siihen asti, ihan hyvä riittää. Järki unohtuu tunnepelissä vaan turhan usein, joten ehkä mä pyrin kehittämään sitä odotellessa. Ajattelisin seuraavan kerran aivoilla (kyllä, kaikille älypäille jotka asiaa epäilee, mullakin on sellaiset) enkä aina vaan tunteilla. Se on turhan kivuliasta. 

Ehkä mun pitäs miettiä, mitä mä haluan oikeesti. Ehkä pitäs kasvattaa jonkin sortin suojakuori, etten päästäis ihmisiä niin herkästi lähelleni. Koska, haluunko mä oikeesti, että mun jokaiset miessuhteet jää vaan kuvitellun loiston tasolle ja todellisuudessa ne murskaantuu ennen alkua. 
Yhtä kokemusta jälleen viisaampana, rakastuminen ei vaan oo mun juttu, ei ainakaan vielä vähään aikaan. 
En silti menetä mun uskoa siihen, mun pitää vaan hellittää vähän. Ainakin yrittää. 
Ehkä määkin löydän jonain päivänä ihmisen, jolle mä riitän just sellasena kun mä olen. 
 
Love 
Iida<3



6 kommenttia:

  1. Voi Iida, ihana postaus ♥

    VastaaPoista
  2. Äh, rakkaus on vaikeeta. Ensin odottaa sitä unelmaa, sitten kun sitä ei kuulukaan, ottaa vastaan vääränlaisen ja kärsii sitten siitä. Inhottavaa tämmöinen, voi kuinka helppoa oliskaan jos rakkaus ei satuttaisi.
    Mutta hei, sen lupaan että varmasti joku hieno ihminen tajuaa joku päivä, miten ihana ja mahtava sä olet, ja sitten se ei hevillä susta päästä irti. Ehkä se kävelee vastaan huomenna, ehkä kymmenen vuoden kuluttua, siellä jossain se kuitenkin on. :3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, pyrin kans ite uskomaan tuohon ajattelutapaan! : 3 Ja niihä rakkaus tekee, se sattuu, mutta se myös parantaa (:

      Poista
  3. Voi että iida rakstan näitä sun postauksia ja viä enemmän näitä sur rakkaus postauksia :D näitä vaan lisää <3

    VastaaPoista
  4. Kiitoksia kiitoksia, ja eiköhän tää oo aiheena niin laaja, että varmasti tulee viel paljo juttua ! ^^

    VastaaPoista