Oman elämänsä supermalli

Miau :)
Sataa. Sinänsä asiassa ei oo mitään uutta. Yöllä pitäis nousta kovakin ukkonen, ainakin täällä Annalassa.
Pelkään ukkosta, vaikka vähän mua hävettää se myöntää. Luonnonvoimat on pelottavia.
Jotta saan mun ajatukset pois alkavasta hirmu näytelmästä, voinkin muistella hetken menneitä.

Pienenä likkana halusin aina olla prinsessa. Mun mielikuvissa prinsessa tarkoitti Disneyn täydellisiä piirrettyjä, jotka löytävät rinnalleen maan komeimman ja tavoitelluman miehen, ilman minkäänlaista taistelua ja sydänsuruja. Ne sadut sai kaiken näyttään helpolta ja kauniilta. Kauniilla ihmisillä on oikeus onneen ja unelmien prinssiin.
Niinpä niin. Ihannoin ite pitkälle tollaista mallia. Mun päämäärä oli olla kaunis, kuin lehdestä leikattu nainen. Hoin aina kaikille "sitten kun oon aikuinen ja nätti" yms. muuta.
Näin vanhana ja viisaana nauran sille pienelle tytölle sisälläni. Tottakai toivon vieläkin olevani kaunis, mutta ehkä oon oppinu jotain tärkeempää. Kauneutta on erilaisuus, hyvä sydän ja luonteenpiirteet.
Tatuoinnit, lävistykset, värikkäät hiukset, kauniit meikit ja persoonallinen tyyli. Totta. Nykyaika.

Ennen synnyttiin kauniiksi, nykyään ihmisellä on miljoonia vaihtoehtoja tehdä itsestään kaunis. Kalliita plastiikkakirurgeja en suosittele, aloittakaa pienistä asioista. Siitä ketä te ootte. Hymyilkää.

Ehkä postauksessa ei ollut pointtia, ei päätä eikä häntää. En panisi pahakseni jos huomenna heräisin samannäköisenä kun Prinsessa Ruusunen, Lumikki tai Ariel, mutta voisin silti koristaa varttani pienellä tatuoinnilla tai reikäisillä farkuilla ;)

Katotaan mitä elämä tuo tullessaan, jokainen nainen on oman elämänsä kiistaton prinsessa <3
Iida<3
P.s Tän oli tarkotus olla ajatus, ei mikään tekopyhä kannustuspuhe :)