Ihmisessä on monta osa-aluetta johon hullaantua.
Musiikkimaku. Luonne. Se hassu tapa höpöttää hermostuneena.
Mä rakastun ihmisiin monesta syystä. Toisiin, mä rakastun kuten kaveriin voi rakastua; niistä tulee mulle uskottuja, parhaita ystäviä, joiden menetys olis sama kun itsensä tappaminen.
On poikkeuksia, jotka kuitenkin vie multa jalat alta vaan seisomalla vieressä. Joiden kanssa koko maailma on merkityksetöntä. Ja mua pelottaa joka sekunti, että se on katoavainen tunne, että mä nään unta.
Oon puhunut tämmöstä paskaa ties kuinka usein, mutta mun päässä ei nyt oikein muu pyöri. Mun keho on vuoristorata jota tunteet ajaa edestakaisin. Välillä päähän sattuu, kun järki puhuu mulle. Kuinka tyhmää on uskoa haaveisiin. Useimmiten, mä en kuuntele.
Huomenna alkaa parin päivän pääsiäisloma. Suuntaan Helsinkiin kera Laurin ja Tuulan, Pyry ja Einokin toivottavasti kohdataan. Nosturiin moshaamaan Turmion Kätilöiden tahtiin. Siinä tilanteessa mä tunnen olevani ehkä vähän lähempänä normaalia ihmisistä.
Yöbussillahan me suunnistetaan takas ja yöunet alkaa mulla vasta lähempänä aamu seitsemää. Mä tiedän sen euforian kuitenkin olevan sen arvoista. En jaksais odottaa!
Tuli taas niin sekalaista settiä, että taidan viel lisätä loppuun mahdollisimman hämmentäviä kuvia, jotka ei liity mitenkään mihinkään. Siinä mää oon hyvä.
 |
| Ehkä paras ikinä. Mäki haluun mun vauvalle tommosen! |
 |
| Matkakuume.... D: |
Ällöö.
Iida<3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti