Mulla on ollut oikein mukava lauantai, ainakin aamupäivä oli onnistunut. Harrastan kahvittelua ilman kahvia Janin kanssa, metsästin synttärimekkoa ja kävelin jalkani kipeäksi. Mutta kotiin tultua, kaikki onkin ollut pelkkää kaaosta ja taistelua. Tykkään näistä viikonlopuista, kun koko meidän kolmihenkinen perhe on yhtäaikaa kotona...
Oon kuitenkin ehtinyt tässä viikonlopun aikana pohtia mun tulevaisuutta, ja vielä ihan vakavastikkin. Mä oon tolkuttanut jo monta vuotta, miten mä haluan yliopistoon lukemaan psykologiaa jne. En oo enään kuitenkaan yhtään varma jaksanko... Psykologin työ kiinnostaa mua yhä, sillä mun haaveena on auttaa ihmisiä, muttakun lääkärin koulutukseen ei mulla riitä lukupäätä :D
Back in business...
Eli siis oon alkanut harkita välivuotta. Kun lukio loppuu, voisin toteuttaa itteäni vuoden, hankkia uusia kokemuksia ja sitä rataa. Kaikista parasta ois lähteä au pairiks. Ja mää oon ihan tosissani.
Tällähetkellä vaihto-oppilaaks lähteminen ois musta pelottavaa. Oon arka uusien ihmisten ja uuden kielen suhteen, eikä mulla riittäis tarvittaa rohkeutta. Mutta koska lukiota on jäljellä vielä reilu kaksi vuotta. en pidä ollenkaan mahdottomana ajatuksena kokeilla sen jälkeen siipiäni Suomen rajojen ulkopuolella. Ehkä oon siihen mennessä vähän rohkaistunut.
Pidetään toiveet korkealla ja unelmat viel korkeammalla!
Iida<3
siis meinasitko nyt psykiatriks vai psykologiks kouluttautumista kun sanoit ettei sulla riitä lukupää lääkäriksi? eihän psykologit kouluttaudu lääkiksessä.
VastaaPoistasen takia juurikin psykologiksi, koska psykiatri tarvii jonkun asteen lääkärikoulutuksen johon mulla ei riitä lukupäätä. Eli psykologiksi (:
Poista